Moi! Eli Saga tuli siis maanantaina kotiin, se on asunut mun mummin ja ukin luona siitä asti, kun pennut tuli meille. Oi, olin niin onnellinen, ja sekin oli! <3 Se tunne, kun joku nukkuu koko yön sun vieressä. Se tunne, kun joku seuraa sua joka paikkaan. Se tunne, kun joku välittää. Se tunne, kun tunne on molemminpuolinen. <3 Mä rakastan mun pientä, se on mulle niin tärkee! Mut onneks se on nyt kotona, ja kotona se pysyy (;
Äsken otin Sagasta muutaman kuvan, jotka laitan tänne. Sit aattelin kirjottaa siitä runon, sellasen, joka kertoo mitä tunnen sitä kohtaan. Toivottavasti jaksatte lukee pituudesta huolimatta (; Mut tässä nää olis;
On maailmassa paljon näitä,
elämässä paljon nähneitä.
He väittävät nähneensä kaiken,
jopa tulta syöksevän vuoren.
Mutta kuitenkaan,
he eivät nähneet rakkautta koskaan.
Eivät tunteneet vetoa toiseen,
eivät päässeet toisen sydämeen.
Aito rakkaus on sitä,
kun unohtaa elämänsä,
ja sen omistaa toiselle,
sydämensä jakajalle.
Jokainen ei kuitenkaan saa mahdollisuutta,
kokea tätä ihanaa, mystistä tunnetta.
Ja kun minulla on sinut vierellä,
olen turvassa kaikelta, turvassa elämältä.